AtRes Relatoriu Trimestral 2 (Jun-Sept 2009)

December 11, 2009

AtRes Relatoriu Trimestral 2 (Jun-Sept 2009)

 

Sumario Ezekutivu

Insidente violentu sai menus durante periodu relatoriu ida neai??i??e, no numeru insidente hatA?n liu husi insidente 187 iha periodu fulan Fevereiru ba fulan Maiu ba insidente 139 iha periodu fulan JuAi??u ba fulan Setembru. Subdistritu Ainaro Vila iha insidente barak liu, ho insidente 34, nomos Ainaro Vila mak fatin A?niku deai??i??it iha neai??i??eba BELUN halo monitorizasaun neai??i??eba ema nain ida mak hetan oho. Parese katak akontesimientu ida neai??i??e mak konflitu rekursu (insidente hanesan mosu iha tempu haknata iha fatin rurais hanesan Tutuala no Letefoho). Violensia entre joven mak hanesan problema hela iha Ainaro, no observador sira haree ida neai??i??e nomos haree aumentasaun atividade grupu arte marsiais iha Bobonaro, Liquica, Aileu, no Baucau. Iha mos abuzu drogas no tua iha fatin sira neai??i??e, no iha mos aumentasaun jogos ilegal osan.

Dadus ekonomiku durante periodu ida neai??i??e sujere katak laiha mudansa hori trimestre uluk, no folin produtu oioin lokal mak stabil no atividade komersial sai menus uitoan deai??i??it. Aksaun buka servisu no sai ba sidade hodi hetan servisu kontinua apresenta desafiu iha Timorai???Leste tomak, hanesan periodu uluk. Maski importansia agrikultura iha komunidade barak iha Timorai???Leste mak refleta hela iha dadus sira neai??i??e no iha konflitu barak konaai???ba asesu rai no bee, oportunidade seluk ba buka moris mosu hela. Observador sira haree aumentasaun numeru projetu infrastrutura iha Timorai???Leste tomak, nomos aumentasaun numeru negosiu foun, mane no feto nian, maibe iha tempu hanesan, benefisiu liu husi asistensia dezenvolvimientu (naoai???governu) sai menus.

Durante periodu ida neai??i??e, kaketak politiku aumenta iha antesipasaun eleisaun suku, no tensaun ho ligasaun ba eleisaun mosu iha Liquica, Ermera no Covalima. Maski nuneai??i??e, nivel korupsaun hamenus makaas, no ida neai??i??e sujere katak atensaun neai??i??ebe prosesu eleitoral lori mai hasaai??i??e nivel akontabilidade entre lideransa local. Maibe, iha mos posibilidade katak ema Timor hein hodi haree se konseilu lokal fo liaai???loos no bele realiza programa neai??i??ebe sira promete ona.

Maski iha relatoriu konflitu iha Metinaro no Same, dadus atuA?l hatudu katak relasaun entre komunidade no polisia no militar mak sai diai??i??ak neineik hela. Isu resolusaun disputa iha komunidade laran se hamosu pergunta iha fatin fatin neai??i??eba BELUN halo monitorizasaun. Dadus husi periodu relatoriu ida neai??i??e sujere katak reklamasaun menus liu mak refere ba resolusaun tuir adat, nomos resultadu prosesu sira neai??i??e mak kontesta barak liu. Ida neai??i??e laos hanesan deai??i??it sistema justisa la lori responsabilidade resolve konflitu, no sujere deai??i??it katak iha persepsaun neai??i??ebe metodu besik liu no lokal tenke esforsu an hodi hataai??i??an ba nesesidade komunidade nian.

Bele observa konfuzaun konaai???ba dalan neai??i??ebe mak diai??i??ak liu hodi hataai??i??an ba konflitu komunidade, neai??i??ebe kontinua iha nivel aas iha Timorai???Leste tomak. Dadus hatudu neai??i??ebe dala ruma problema violensia sexual mak refere ba polisia, ka, ho frekuensia menus liu, ba lider tradisional, maibe iha kazu barak ema la fasilita ka halo intervensaun. Tansa abuzu uma laran, liuliu violensia kontra feto nomos labarik, mak observa iha fatinai???fatin iha neai??i??eba ami halo monitorizasaun, presija estrategia kooperativu hodi prevene no responde ba isu ida neai??i??e.